Uuden Hanselin tavoite on miettiä koko kenttää ja sitä, miten markkina toimii Uusi Hansel ottaa haltuun julkiset hankinnat Valtion ja kuntien yhteisen hankintayhtiön odotetaan tuovan säästöjä ja edistävän tervettä kilpailua. TEKSTI: ANNE SALOMÄKI KUVA: BENJAMIN SUOMELA Valtion ja kuntien yhteishankintayhtiöt löytyvät nykyään saman katon alta. Syyskuun alusta alkaen Kuntaliiton omistama KL-Kuntahankinnat ja valtion Hansel yhdistivät voimansa uudeksi Hanseliksi, josta Kuntaliitto omistaa 35 prosenttia ja valtio loput. Yhdistymisen tavoitteena on sekä parantaa palvelua että saada hinta- ja prosessihyötyä koko julkishallinnolle. Uuden Hanselin asiakkaita ovat kuntien ja valtioiden organisaatiot, Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva ja molemmat valtionkirkot. Vastaava yhteishankintayhtiömalli on ollut jo pitkään käytössä Tanskassa ja Itävallassa, ja niissä kokemukset ovat olleet myönteisiä. EU:kin ohjaa hankintadirektiivillään jäsenmaidensa julkisia hankintasektoreita tekemään yhteistyötä. Hanselin varatoimitusjohtaja Raili Hilakari sanoo, että myös Suomen hallitusohjelmassa hankinnat nousevat ilahduttavasti esiin useissa yhteyksissä. Hallitus painottaa muun muassa hankintaosaamisen tasoa ja sitä, että hankintalaki velvoittaa kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin. Samoin kannustetaan vauhdittamaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä. ”Tämä on merkki siitä, että päättäjät kokevat hankintaosaamisen olevan asia, johon kannattaa panostaa.” Mietinnässä koko markkina Hilakari lupaa uuden Hanselin asiakkaille entistä laajemman palveluvalikoiman. Pienenä organisaationa KL-Kuntahankinnat ei voinut esimerkiksi tukea kuntien omia kilpailutuksia tai asiakkaittensa kehittämishankkeita. Hanselin noin 110 työntekijän porukasta löytyy entistä monialaisempaa hankintaosaamista ja asiakasrajapinnan tuntemusta, ja digitaaliset kanavat avaavat uudelle asiakaskunnalle helpomman pääsyn puitesopimuksiin ja ostodataan. Kuntahankinnoissa ict-hankintoja johtanut Tapio Koivisto sanoo, että yhdistyminen mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämisen. Laajempi asiakaskunta ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikkia hankintoja yhdistetään suuriksi tai kootaan yhteen sopimukseen. ”Uuden Hanselin tavoite on miettiä koko kenttää ja sitä, miten markkina toimii”, hän kuvailee. Yhteensä kunnat ja valtio tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardilla eurolla, mistä Hanselin osuus voi tulevaisuudessa olla noin kolme miljardia. Yhteishankintojen arvioitu säästö hajautettuihin hankintoihin verrattuna on keskimäärin 20 prosenttia. Hilakarin mukaan summa on laskettu verrokkitietojen perusteella. Kun yhteishankinnoilla saadaan hintoja alas, nämä näytöt heijastuvat välillisesti myös asiakkaiden itse kilpailuttamien sopimusten hintoihin ja parantavat asiakkaiden neuvotteluasemaa. ”Aiemmin on nimittäin jo huomattu, että KL-Kuntahankintojen saavuttama hintataso on levinnyt asiakaskunnan tietoon ja he ovat sitten osanneet taitavasti neuvotella omiakin hankintasopimuksiaan”, Hilakari sanoo. Etuja myös yrityksille Hyötyjiä ovat myös kilpailutuksiin osallistuvat yritykset, kun kaikissa kilpailutuksissa käytetään yhteistä sähköistä järjestelmää ja samoja prosesseja. Tämä vähentää kilpailutusten byrokratiaa ja yhtenäistää käytäntöjä. Hilakarin mukaan yhtiön ideologiaan kuuluu edistää tervettä kilpailua. Tämän hän sanoo toteutuvan yhteishankintoihin parhaiten sopivilla kilpailutuksilla, jolloin asiakkaiden paikallisille kilpailutuksille jää tilaa. Myös hankintamenettelyillä voidaan edistää esimerkiksi pk-yritysten mahdollisuuksia. Kilpailutuksia voidaan järjestää esimerkiksi yritysryhmille, jakaa niitä tai toteuttaa alueellisesti, jolloin voidaan myös edistää eri alueiden elinvoimaa. Dustin on ollut mukana ja menestynyt useissa KL-Kuntahankintojen kilpailutuksissa. Sekä Hilakari että Koivisto kertovat asiakkaiden ja yhtiön olleen tyytyväisiä Dustinin palveluun. ”Positiivista palautetta tulee kentältä erityisesti ripeydestä ja palveluhalukkuudesta”, Koivisto toteaa.
Download PDF fil